Elämän kone

Näyttämöteos elollisen ja elottoman rajalla – siellä, missä kosketus, kontrolli ja haavoittuvuus sekoittuvat Elämän kone on visuaalisesti ja äänellisesti hypnoottinen näyttämöteos, jossa ihminen kohtaa teknologian intiimissä lähikuvassa.

Esityksessä valo, ääni, liike ja koneelliset järjestelmät eivät toimi välineinä, vaan itsenäisinä esiintyjinä – olentoina, jotka hengittävät, reagoivat ja ottavat tilaa.

Näyttämöllä rakentuu elävä kone: sensorit kuuntelevat, pinnat värähtelevät, algoritmit ehdottavat liikettä.

Ihmisruumis on osa tätä järjestelmää – altis, läpäisevä, kytkeytynyt.

Kaikki on huokoista.

Toiseudet kohtaavat muodostaen jotain uutta, kaikessa vieraudessaan häiritsevän tuttua.

Teos ei kerro, vaan tapahtuu.

Se kutsuu katsojan kokemaan, miltä tuntuu olla yhtä aikaa toimija ja ohjattu, subjekti ja järjestelmän osa.